Yksi tapa kehittää uutta – ideaverstaat

Olen ollut jo pitkään kiinnostunut siitä, kuinka ideat syntyvät, kuinka niitä voi kehittää ja kuinka ne saadaan herätettyä henkiin oikeaan maailmaan. Tämän takia ideaverstaat ovatkin olleet todella kiinnostava projekti olla mukana ja niiden vetäminen on ollut mitä avartavin ja ajatuksia tuovin kokemus.

Verstaissa käytettävä malli on kaavaltaan monesta brainstorming-oppaasta tuttu: ensin kerätään mahdollisimman iso määrä ideoita ja sen jälkeen niistä suoraviivaisesti karsitaan toimivimmat, jotka sitten jatkojalostetaan esitettäväksi eteenpäin. Verstaat kuitenkin harvemmin kulkevat näin selkeälinjaista ja rationaalista reittiä. Onneksi näin, koska muutenhan ne olisivat kamalan tylsiä!

Sen sijaan ideaverstaita fasilitoidessaan saa pysytellä jatkuvasti hieman varpaillaan ja valppaana sille, minkälaisia muotoja ideointiprosessi ottaa. Liiallinen säännönmukaisuus ja asiaan keskittyminen ovat kaikenlaisen luovan toiminnan pahimpia vihollisia ja ideoiden jyllätessä on usein parempi kulkea mukana, kuin yrittää jähmettää itsensä valmiiseen kaavaan. Omien kokemusten jakaminen ja usein yllättävän filosofisiksi päätyvät keskustelujen sivuraiteet kuuluvat kaikki ideoinnin kokonaisprosessiin ja tämä tekee ideaverstaiden fasilitoinnista aina mielenkiintoista ja yllättävää. Tämä on myös osallistujille tärkeää ja monet osallistuvatkin ideaverstaisiin juuri siksi, että niissä tapaa uusia ja mielenkiintoisia ihmisiä. Kun kuulee osallistujien lähteneen verstaan jälkeen vielä istumaan iltaa, tietää, että on syntynyt muutakin, kuin nippu kehitysideoita kehittämishaasteen antaneen yrityksen käytettäväksi.

Ensimmäinen vuosi ideavertasprojektin mukana on ollut opettava ja hyvin hauska ja onneksi prosessia kehitetään aina vain eteenpäin ja hanke jatkuu vielä koko vuoden 2017. Työnhakijoissa käyttövalmiina olevan potentiaalin hyödyntäminen on myös tärkeä yhteiskunnallinen kysymys ja mielestäni ideaverstaat tarjoavat monenlaisia mahdollisuuksia työelämän vääjäämättömiin muutoksiin reagoimiseksi. Odotan mielenkiinnolla, millaisia verstaita, persoonia, ideoita ja keskustelujen sivujuonteita tuleva vuosi tulee tarjoamaan!

Veli-Pekka Virtanen

Osuuskunta Droppi

Lisää tietoa ideaverstaista ja niiden aikatauluista täältä.

Mentorointivalmennus käynnistyi kuntouttavassa työtoiminnassa

Työllisyyspalvelujen TUTTU-6Aika ESR-hanke käynnisti mentorointivalmennuksen kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille marraskuussa. Idea saatiin työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen asiakkailta viime kevään Tulevaisuuspajoista. Mukaan osallistavaan valmennukseen lähti 12 innokasta työnhakijaa.

Mentorointivalmennus koostuu ryhmätapaamisista, työnohjauksesta sekä mentorointitoiminnasta työpajoilla. Osallistujat saavat todistuksen ja neljä opintopistettä Tampereen ammattikorkeakoulusta.

– Mentorointivalmennus on keino henkilökohtaisen osaamisen ja hiljaisen tieto-taidon tunnistamiseen. Myös työtyytyväisyys, omanarvontunto ja motivaatio lisääntyvät, kertoo vastaava projektityöntekijä Arja Kemppainen.

Valmennusta vetävät yliopettaja Ulla-Maija Koivula Tampereen ammattikorkeakoulusta ja projektityöntekijä Katja Kumpulainen Tampereen kaupungin työllisyyspalveluista. Mentorointia on käytetty työpajoissa aiemminkin, mutta nyt mentorointi tehdään näkyväksi ja systemaattiseksi.

Kuva: Pekka Huttunen

Jälkilämmöt työllisyysfoorumista, osa 3.

Pääsimme kolmen TAMKin Proakatemian Motive osuuskunnan sosionomiopiskelijan voimin osallistumaan Tampereen Työllisyysfoorumiin. Lähdimme sinne ihmettelemään työllisyydenhoidon nykytunnelmia, tulevaisuutta sekä saamaan arvokkaita kokemuksia ohjaamisesta.

Aamupäivän saimme vain nauttia foorumin ohjelmasta, sekä tietenkin hyvästä ruoasta mustamakkaroineen päivineen. Iltapäivällä toteutimme opettajamme Ulla-Maija Kouvulan kanssa kolme pajaa, jotka sitten vedimme foorumin iltapäiväosiossa työllisyydenhoidon ammattilaisille. Jännitin pajojen ohjausta, mutta kokeilemalla ja yhdessä tekemällä ryhmistä nousikin aivan uusia oivalluksia ja huikeita ideoita työllisyyden hoidon kehittämiseen!

Foorumin sopiva erilaisuus onnistui yllättämään minut. Yli-innovaatioaktivisti Anssi Tuulenmäen luento aiheutti vastustamatonta tarvetta olla työelämässä positiivinen ja kiinnittää kaikessa tekemisessä huomiota tunteeseen sekä arjen pieniin yksityiskohtiin. Suosittelenkin kaikkia seuraamaan sähköisellä potkulaudalla viilettävän Anssin toimia.

tre_foorumi_anssi

Toivon, että foorumipäivän positiivinen ja rohkea tunnelma jatkuu sekä ammattilaisilla arjessa, kuin meillä opiskelijoillakin. Minulla ainakin päivän annin sauhuaminen muille jatkuu yhä.

Anu Järvinen

Jälkilämmöt työllisyysfoorumista, osa 2.

Mini-tulevaisuuspajoissa innovoitiin ja innostuttiin

Iltapäivän ohjelmana foorumissa oli erilaisia toiminnallisia ja osallistavia pajoja. Olimme itse suunnittelemassa ja toteuttamassa kokonaisuuteen kuuluvia mini-tulevaisuus pajoja. Mini-tulevaisuus pajoissa kävijät saivat maistiaisen maalis-huhtikuussa järjestetyistä TUTTU- 6aika –hankkeen pajoista.  

Foorumissa esiteltäväksi valittiin paperi kiertää –aivoriihi sekä kuvatehtävä pienryhmissä. Olin itse ohjaamassa aivoriihtä. Minusta oli innostavaa nähdä, kuinka alun luomisen tuska muuttui vähitellen aivoriihen osanottajien uusiksi innovaatioiksi ja ideoiksi. Monet ideoista olivat suoraan sovellettavissa työelämään ja toivonkin, että ainakin osa osallistujista sai tästä kipinän lähteä toteuttamaan uusia käytäntöjä omassa työssään.  

Pajan vetäminen oli minusta jännittävää, mutta todella mielenkiintoista ja innostavaa. Oli hienoa kuulla, millaisia ajatuksia työelämässä olevilla henkilöillä oli työllisyydenhoidosta ja siitä, miten sitä voitaisiin kehittää. Innostuin myös näiden menetelmien hyödyntämisestä omassa opinnäytetyössäni, jonka aiheena on mielenterveystyön kehittäminen vanhuspalveluissa. Jännittävää nähdä, mitä innovaatioita sillä saralla saadaan näiden menetelmien avulla aikaiseksi.  

Jemina Niemi 

Asiakasraati aloitti kaupungin työllisyyspalveluissa

Lokakuun viimeisenä maanantaina katsottiin tulevaisuuteen ja tehtiin samalla historiaa, kun asiakasraati aloitti toimintansa Tampereen kaupungin työllisyyspalveluissa. Raadilla ei ole vielä edes nimeä, koska siihenkin raati voi itse vaikuttaa: Puhutaanko asiakasraadista, asiakasfoorumista tai jostain aivan muusta. Asiakasraati on toimintatapana tunnettu ja käsitteenä vakiintunut – jopa hieman hymyilyttävä: Ne, jotka ovat seuranneet aikanaan televisiosta levyraatia, tietävät, että levyraadissa arvioitiin levyjä, musiikkia. Tässä asiakasraadissa ei tietenkään arvioida asiakkaita.

Mistä asiakasraadissa on kyse?
Asiakasraati on yksi osallistumisen ja vaikuttamisen kanava palvelujen kehittämisessä. Tampereen kaupungin työllisyyspalvelujen asiakasraadissa aloitti innokkaasti seitsemän tamperelaista työnhakijaa, jotka käyttävät kartoitus- ja kuntoutusvaiheen työllisyyspalveluja. Näihin palveluihin sisältyy työllistymistä edistäviä monialaisia yhteispalveluja (TYP). Myös kuntouttava työtoiminta lakisääteisenä sosiaalipalveluna kuuluu tähän palvelukokonaisuuteen. Raati edustaa suurta määrää työnhakijoita, jotka ovat luonnollisesti hyvin erilaisissa elämäntilanteissa ja etenevät omalla reitillään kohti hyvinvointia, työelämää ja tai kouluttautumista. Raadin tarkoituksena on olla osaltaan mukana arvioimassa, suunnittelemassa ja kehittämässä työllistymistä edistäviä palveluja paremmin asiakkaiden tarpeita vastaaviksi.

Mitä työnhakijat hyötyvät asiakasraadin toiminnasta?
Raadin toiminnan kautta osallistujilla on mahdollisuus saada työnhakijan ääni esille ja vaikuttaa mielipiteillään, ideoillaan sekä kokemuksillaan työllisyyspalveluihin. Tämä ei jää pelkäksi sanahelinäksi, sillä raadissa käsitellyt teemat ja kehittämisideat viedään sovitulla tavalla eteenpäin niin esimiehille kuin työllisyyspalvelujen henkilökunnalle. Vaikutuksia seurataan raadin kanssa tiiviisti. Johtajat ovat sitoutuneet raadin toimintaan jo suunnitteluvaiheessa, sillä tavoitteena on pidemmällä aikavälillä luoda entistä asiakaslähtöisempiä ja vaikuttavampia työllistymistä edistäviä palveluja. Raadissa toimimalla saa kokemusta aktiivisesta yhteistyöstä ja palvelujen kehittämisestä. Näistä taidoista on hyötyä nykypäivän työelämässä. Raatia perustettaessa on kuunneltu aikuisten sosiaalityön asiakasraadin perustajia ja vetäjiä. Heidän kokemustensa mukaan asiakasraadin toiminta luo myös mahdollisuuksia osallistujien tuntea itsensä tarpeelliseksi ja voimaantua sosiaalisesti merkityksellisessä ryhmässä.

Mitä raatiin osallistuminen edellyttää?
Jotta palvelujen kehittämisestä saadaan vuorovaikutteista toimintaa ja muutakin kuin kahvittelua, edellyttää raatiin osallistuminen kokemusta kaupungin työllisyyspalveluista sekä motivaatiota, sitoutumista ja hyvää tahtoa osallistua ryhmätyöskentelyyn. Avoimen ilmapiirin ja toiminnallisten työskentelytapojen avulla saadaan jokaiselle tilaisuus ilmaista mielipiteensä ja muodostaa myös raadin yhteinen viesti tai näkemys. Kehittämisteemat voivat nousta sekä raadilta itseltään että työllisyyspalvelujen työntekijöiltä tai sidosryhmiltä, kuten työnantajilta tai palveluntuottajilta. Raati kokoontuu 4-6 kertaa vuodessa, toimintakauden pituudesta ja pelisäännöistä sovitaan tarkemmin yhdessä.

Mitä odotuksia raadilla on?

Kaikki raatilaiset aloittivat toiminnan avoimin mielin ja motivoituneina. Osa heittäytyi mukaan ilman odotuksia ja osalla oli toive kuulluksi tulemisesta. Odotuksena oli myös omien mielipiteiden tai näkemysten herääminen toisten osallistujien ajatusten avulla. Yleensäkin vuorovaikutuksen lisäämistä pidettiin tärkeänä. Raatiin osallistuvat haluavat vaikuttaa yhdessä työllisyyspalveluihin ja saada esille asiakkaan näkökulmaa palvelujen arjesta muun muassa kaupungin työntekijöille ja palveluntuottajille. Myös työllisyyspalvelujen tunnettuutta ja tietoisuutta toivottiin nostettavan esille entistäkin enemmän, jotta työnhakijat löytävät omaa tilannetta helpottavat ja oikea-aikaiset palvelut.

 Mikä mahdollistaa raadin toimintaa?


Asiakasraati perustetaan osana työllisyyspalvelujen kehittämistä ja ESR-rahoitteista TUTTU-6Aika -hanketta. Vastaava projektityöntekijä Kemppainen ja projektityöntekijä Kumpulainen käynnistävät raadin yhdessä TE-palvelujen työntekijän ja kahden kaupungin työllisyyspalvelujen työntekijän kanssa. Mukana raadin markkinoinnissa työnhakijoille on aktiivisesti ollut mukana myös työllisyyspalvelujen henkilökuntaa. Tiivis yhteistyö raadin aloittamisvaiheessa varmistaa asiakasraadin toiminnan juurtumisen osaksi työllisyyspalvelujen käytäntöjä. ESR-hanke mahdollistaa myös raadin pienimuotoisten kustannusten korvaamisen. Asiakasraadin lisäksi TUTTU-projektissa kokeillaan muitakin osallistumisen kanavia. Esimerkiksi keväällä järjestetyt Tulevaisuuspajat sosiaalisen kuntoutuksen ja kuntouttavan työtoiminnan palvelujen asiakkaille, palveluntuottajille sekä kaupungin työntekijöille olivat hyväksi koettu tapa kehittää palveluja yhdessä, mikä on täysin uutta kaupungin työllisyyspalveluissa. Kansalaisjärjestöissä, esimerkiksi yhdistyksissä, yhdessä kehittäminen jäsenistön kanssa on ollut luonnollinen ja ”asiakaslähtöinen” toimintatapa pidempään.

Mitä työllisyyspalvelut odottavat raadilta?

Tampereella on nykyään yhdessä tekemisen, jatkuvan oppimisen ja kokeilukulttuurin meininki. Kaupunki edistää ihmisten erilaisia osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia sekä ympäristön että palvelujen kehittämisessä. Uusia toimintatapoja ja palveluja kokeillaan, hyvät ideat jatkojalostetaan ja epäonnistumisista opitaan. Myös digitaalinen kehitys on vauhdissa. Ympäristöä kuuntelemalla, toisia kannustamalla ja kunkin työskentelypanosta arvostamalla saamme aikaan hyviä tuloksia ja onnistumisen kokemuksia. Tätä odotamme myös työllisyyspalvelujen asiakasraadin yhteistyöltä. Kun lyömme päämme ja kokemuksemme yhteen asiakasraadin osallistujien kanssa, syntyy työllistymistä edistävissä palveluissa varmasti jotain innovatiivista ja vaikuttavaa – arkitermein ilmaistuna se voi olla myös jotain hyvin yksinkertaista ja hyödyllistä, parempaa palvelua.

Kiitokset jo tässä vaiheessa asiakasraatiin mukaan lähteneille ja kaikille raadin toimintaa yhteistyössä rakentaneille!

Vastaava projektityöntekijä

Arja Kemppainen

Tampereen kaupungin työllisyyspalvelut,

TUTTU-6Aika – Tampere

Hankkeen projektipäällikön välitilinpäätös

TUTTU-6Aika –hanke on toiminut noin vuoden verran ja lienee aika jonkinlaiseen välitilinpäätökseen. Kolmen ESR-kauden veteraanina voin todeta, että hankkeessa on testattu ja kehitetty jotain aivan uutta ja tuoretta, jota hankkeen saamalla kehitysrahalla pitäisikin kokeilla, eikä vain varioida jotain toimivaksi tiedettyä mallia. Uusia avauksia tekemällä saadaan todella hyvää tietoa siitä, mihin suuntaan perustoimintaa kannattaa jatkossa kehittää sekä nähdä myös mallit/ toimintatavat, jotka eivät toimi käytännön tasolla.

Sekä Turussa että Tampereella on osallistettu työttömiä työnhakijoita tavalla, joka poikkeaa normaalista palvelumallista (jossa asiakas on passiivinen ja ylhäältä ohjailtava) voimakkaasti. Hankkeessa on kokeiltu keinoja, jossa asiakkaiden ideat ja kehittämisajatukset otetaan vakavasti. Niiden avulla pyritään ratkaisemaan yrityksissä havaittuja ongelmakohtia tai muotoillaan kaupungin tarjoamia palveluja . Voidaankin todeta projektin kokeilujen vaikuttavan lupaavilta, vaikka monissa yksityiskohdissa riittääkin vielä paljon hiomista. Tavoitteena on saada parhaiten toimivia palveluja tai palvelun osia dokumentoitua ja juurrutettua vakinaiseksi toiminnaksi.

Turussa (Turun kaupunki ja AMK) on järjestetty toistaiseksi 11 Ideaverstasta, joihin on osallistunut noin 70 työtöntä. Työnhakijat ilmoittavat palautteen perusteella pitäneensä verstaiden toimintatapaa innovatiivisena ja ovat katsoneet hyötyneensä sen annista. Ideaverstaisiin on osallistunut enimmäkseen korkeakoulututkinnon tai ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita työnhakijoita ja heidän määränsä onkin ollut peräti 2/3 kaikista osallistuneista. Ryhmän iso osuus on selitettävissä opiskeluajalta ja työelämästä tutuksi tulleissa ideointi- ja ryhmätyötavoissa. Verstaisiin osallistuneiden yritysten kokemasta hyödystä on ehkä liian aikaista sanoa mitään, koska vaikuttavuuspalautetta on kerätty vielä niukasti.

Tampereella (Tampereen kaupunki ja AMK) on pyritty hyödyntämään hankkeen tuloksia työllisyyspalvelujen kehittämisessä entistä toimivammaksi. Eri osallistamisen kanavien kokeiluja onkin tehty monipuolisesti. Tampereella on järjestetty mm. neljä tulevaisuuspajaa, joihin on osallistunut työttömiä työnhakijoita, palveluntuottajia ja kaupungin työntekijöitä. Niissä on pyritty mm. saamaan palveluihin konkreettisia parannusehdotuksia ja hahmoteltu asiakkaiden palvelutarpeiden mukaisia profiileja. Palvelujen monikanavaisuutta tullaan edistämään myös palvelusetelitoiminasta saatavien kokeilujen avulla.

Timo Vahtonen, projektipäällikkö

linnateatterin-verstas

 

Jälkilämmöt työllisyysfoorumista, osa 1

Yli-innovaatioaktivisti Anssi Tuulenmäen luento Työllisyysfoorumissa

”Kaikki työ on luovaa, jos sitä yritetään tosissaan parantaa.”

Päivän pääpuhujana toimi Anssi Tuulenmäki, yli-innovaatioaktivisti. Tuulenmäki työskentelee Aalto-yliopistossa, Mindustry Oy:ssä sekä kiertää luennoimassa muun muassa innovaatioista, uusien arvojen luomisesta sekä organisaatioiden johtamisesta.  Hän on myös kirjoittanut kirjoja sekä vetää erilaisia workshoppeja.

Luennon otsikkona oli Työllisyyspalvelujen kehittäminen – lupa toimia eri tavalla. Näin opiskelijanäkökulmasta aihe oli todella mielenkiintoinen ja erittäin ajankohtainen. Monet Suomen palveluista ja järjestelmistä ovat kokeneet tai kohta kokemassa suuria, ainakin rakenteellisella tasolla tapahtuvia muutoksia. Työllisyydenhoito on nyt eduskunnassakin puheenaiheena ja käsittelyssä. Miten aktivoida työttömiä, lyhentää työttömyysaikaa ja vähentää valtion kuluja alati kiristyvässä taloustilanteessa.

Mielestäni Anssi Tuulenmäen luennon yksi tärkeimmistä asioista oli huomautus siitä, että tässäkin asiassa arki on se mistä pitäisi lähteä liikkeelle. Niistä niin sanotusti pienistä asioista, joita toistaa joka päivä useita kertoja. Tuulenmäen mukaan Suomessa on usein tapana uudistaa kerran kymmenessä vuodessa rakenteita ja sitä kautta pyrkiä keikauttamaan kaikki kerralla uusiksi keskittymättä arjen muuttamiseen.

Anssi Tuulenmäki puhui erityisen paljon innovoinnista, innostumisesta ja kokeilemisesta, kokeilukulttuurista. Hänen mukaansa Suomessa on liiaksi vallalla sellainen ajatus, että innostusta on ylen määrin hukattavaksi, sillä ideoihin ei tartuta. Olisi erityisen tärkeää varjella innostuksen liekkiä, ettei se pääsisi sammumaan. Tarpeeksi monta kertaa, kun ihminen tulee innostuksensa kanssa sivuutetuksi, hän lakkaa innostumasta. Jos aina varaudutaan vain negatiivisiin asioihin, myös toiminta alkaa muuttua negatiiviseksi.

Tuulenmäen mukaan kieltämiseen käytetään aivan liikaa aikaa eikä ideoita kehitetä liiallisella suunnittelulla. Ideat hänen mukaansa kehittyvät kokeilemalla. Hän myös toteaa, että varsinkin kunnallisella puolella pilotoidaan aivan liikaa.

Tuloksellisempaa olisi kokeilla pienemmällä panoksella ja kokeilla toimiiko. Jos toimii, on helppo kehittää yhdessä työntekijöiden ja asiakkaiden kanssa sitä ideaa arjessa ja sitä kautta saada toiminta juurtumaan käytännöksi. Pilotoinnissa Tuulenmäen mukaan vikana on se, että kaikki pyritään suunnittelemaan valmiiksi ja sen valmiin palvelun tai käytännön kanssa sitten astutaan arkeen. Eli yritetään muuttaa kaikki kerralla.

Ajatus kokeilemisen kulttuurista jäi kytemään mieleeni. Suomessa pelätään liikaa epäonnistumisia ja ehkä se omalta osaltaan on eniten häpeän pelkoa. Eihän kukaan halua menettää kasvojaan. Juuri alkuun lähteneelle Proakatemia-polulleni sainkin luennosta hyviä eväitä ja paljon rohkeutta kokeilla, toimia enemmän ajatuksella ”nyt mennään eikä meinata, meni sitten syteen tai saveen”. Itse on turha liiaksi painaa innostustaan maton alle, ympäristö yrittää varmasti tehdä sitä puolestasi.

Yksi Anssi Tuulenmäen kaneeteista oli se, että jos ei pysty keksimään itselleen uutta titteliä ei pysty keksimään mitään muutakaan. Mikä olisi sinun uusi tittelisi, jos se voisi olla mitä vain? Titteleiden keksiminen voi aluksi tuntua vaikealta, mutta kun pääsee alkuun, se kyllä vie mukanaan.  Itse en juurikaan ole titteleiden perään ja kaikkein mieluiten olisin ihan Laura vaan. Mutta jos joku titteli täytyy olla, se voisi olla vaikkapa kannustuspäällikkö tai vara-apulaisjärkelijä.
Laura Kallio