Osallista, kokeile ja kehitä -seminaarin antia

Marraskuussa 2017 järjestettiin TUTTU-6Aika hankkeen epävirallinen päätösseminaari luonnonkauniissa Ruissalon saaressa sijaitsevassa hotellikylpylässä. Seminaari oli teemoitettu pitkälti samojen asioiden ympärille, mihin itse hankekin on keskittynyt. Hankkeen keskiössähän on erityisesti ollut palvelujen paremmaksi kehittäminen työttömiä, yrityksiä, yhdistyksiä ja kuntalaisia palvelujen testaamiseen osallistamalla.

Ilkka 2

Seminaarista kenties päällimmäisenä jäi mieleen pääpuhuja Ilkka Halavan tulevaisuuden toivoa huokuva puheenvuoro, joka kosketti sopivassa määrin myös työllisyyskenttää ja sen kokemaa radikaalia muutosta. Halavan puheenvuorosta kävi selväksi, että työelämään vahvasti tuloaan tekevää robotismia ei kannata kokea uhkana vaan eteen väistämättä aukeavana mahdollisuutena. Osa ammattiryhmistä tulee häviämään evoluution tieltä mutta näinhän on käynyt aina ennenkin, kun tehokkaampia työskentelytapoja on otettu laajamittaisesti käyttöön.

Halava uskoi vahvasti, että uudenlaisia tehtäviä tulee syntymään menetettyjen paikalle ja niitä tulee syntymään runsaammin kuin vanhoja tehtäviä häviää. Roboteilla pystytään korvaamaan epämiellyttäviä tehtäviä kuten viemäreiden puhdistaminen, jollaista on ennen hoidettu ihmisten toimesta tai esimerkiksi tylsää mekaanista toistoa vaativia töitä tehtaalla. Tämähän on pelkästään positiivinen ongelma, kun uusia tehtäviä syntyy tilalle.

Ilkka Halavan mukaan ihmiskunta ja sen käytössä olevat teknologiat alkavat olla sillä asteella, että maapalloa vaivaavat isot ongelmat kuten nälänhätä, ilmastonmuutos, aavikoituminen ym. ovat seuraavien vuosikymmenten aikana ratkaistavissa. Hän korosti, että näin tulee myös isolla todennäköisyydellä lähitulevaisuudessa tapahtumaan.

Toinen seminaariväelle selvästi lounaan lisäksi maistunut osio oli hankkeiden käytäntöjen esittely. Jokainen neljästä osahankkeesta järjesti oman workshopin, jonka sisällön ne olivat pystyneet itse kokonaan rakentamaan. Lisäksi tarjolla oli Turun kaupungin työllisyyskokeilun ensivaiheen kokemuksiin pureutunut työpaja. Seminaariväki pystyi valitsemaan näistä kaksi mieleistään ja osallistumaan iltapäivän aikana niihin. Turun kaupungin osahanke tarjosi osallistujille mahdollisuuden ratkaista aivan oikealta yritykseltä tullutta kehittämishaastetta. Tampereen osahanke esitteli työpajassaan yhteiskehittämisen menetelmiä ja hyviä käytäntöjä sekä niihin oleellisesti liittyvä sähköisiä menetelmiä. Turun ammattikorkeakoulun verstas keskittyi pureksimaan sitä, jääkö lukuisista projekteista riittävästi ”hyvää”, jolla niiden olemassa oloa pystytään perustelemaan. Verstaassa pyrittiin myös aukaisemaan hankkeen seurannasta saatuja palautteita. Tampereen ammattikorkeakoulu pisti työpajaan osallistuneet pelaamaan uuden Futurolgi-pelin demoversiota, jonka tarkoitus on valmentaa ja opettaa yhteissuunnittelua käytännönläheisellä ja hauskalla tavalla.

Workshop 4.jpg

Palautteen perusteella voidaan koko seminaaripäivää pitää hyvin onnistuneena, seminaarin kokonaisarvosanan ollessa 4,1 (asteikko: 1 huono ja 5 erinomainen). Erityistä kiitosta seminaaripäivälle annettiin asioitten tarkastelusta hieman eri näkökulmasta kuin erityisesti julkishallinnossa on normaalisti totuttu. Palvelujahan pitäisi luoda ja kehittää asenteella asiakas on kingi ja asiakkaathan pitäisi ottaa palvelujen muotoilussa vahvasti mukaan.

Timo Vahtonen

Projektipäällikkö

Mainokset

Työpajojen ensimmäiset mentorit valmistuneet

Ensimmäinen työpajoille suunnatun mentorointivalmennuksen ryhmä valmistui helmikuun lopussa 2017. Tuttu-6Aika -Tampereen osahanke järjesti valmennuksen yhteistyössä Silta-Valmennusyhdistyksen, Nauha ry:n sekä Pirkanmaan kierrätys ja työtoiminta ry:n kanssa. Valmennukseen osallistui yhteensä 12 henkilöä.

valmistujaiskuva
Anna otsikko

Kuvassa vasemmalta takaa: Pirjo Tuominen, Ilari Lehtonen, Nina Latvala, Susanna Hokkanen, Marko Herckman ja Kirsti Hahl. Edessä oikealla: Terhi Ahola, Maria Amose, projektityöntekijä Katja Kumpulainen, Tiina Hiekkaniemi, Riitta Tossavainen, Jenni Varvikko sekä yliopettaja Ulla-Maija Koivula. Kuvasta puuttuu valmennuksen suorittanut Linda Ojala.

Valmennus lähti liikkeelle siitä, että mietimme, mitä mentorointi on ja mitä se ei ole. Pohdimme myös millaisena se voisi näyttäytyä omalla työpajalla sekä mentorin eri rooleja.

Valmennuksessa käsiteltiin muun muassa keinoja, miten toimia motivoivasti haastavissa ohjaus-/vuorovaikutustilanteissa sekä harjoiteltiin antamaan kaverille myönteistä palautetta. ”Miten hyvää tekikään saada kehuja!” Osallistujat lähtivät hymyssä suin kotiin valmennuspäivän jälkeen.

Käsittelimme myös erilaisia käyttäytymistyylejä ja temperamentteja. Joukostamme löytyi niin punaisia, sinisiä kuin vihreitä ja keltaisia tyyppejä eli hyvin erilailla käyttäytyviä ihmisiä. Kun ymmärtää omaa ja muiden käyttäytymistyyliä ja temperamenttia, on helpompi toimia muiden kanssa. Yhteistyö helpottuu myös niiden ihmisten kanssa, joiden kanssa henkilökemiat eivät tunnu natsaavan. ”Osaa ottaa paremmin työkaverit huomioon ja uuden työkaverin vastaan.”

Valmennuksessa käytettiin paljon toiminnallisia menetelmiä. Välillä esimerkiksi heittäydyttiin draaman pyörteisiin ja rohkeat osallistujamme loihtivat silmiemme eteen erilaisia vuorovaikutustilanteita työpajamaailmasta.

draama

Valmennus huipentui yhteiseen kehittämis- ja arviointitilaisuuteen TAMK:ssa 22.2.2017. Tilaisuuteen osallistui mentoreiden lisäksi työpajojen henkilökuntaa sekä pajalaisia. Me valmentajat saimme palautetta muun muassa siitä mikä toimi ja mitä voisi tehdä toisin. Työpajojen ohjaajien palautteen mukaan valmennus oli tarjonnut uutta intoa ja kehittymistä pidempään kuntouttavaan työtoimintaan osallistuneille työnhakijoille.

Mentorivalmennuksessa olleiden palautteen mukaan hyötyinä oli itsetuntemuksen lisääntyminen, oman osaamisen ja tietotaidon jakaminen sekä vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Moni koki rohkeutensa lisääntyneen. ”Yleisestikin hyvä käyttää valmennuksen oppeja koko elämässä.”

Mentorointivalmennus toteutetaan toistamiseen 23.8.-1.11.2017. Lähipäiviä on lisätty osallistujien toiveiden mukaan enemmän ja kesto on pidempi. Palautteen perusteella jatkossa kehityskohteina ovat mentorin tehtävänkuvan kirkastaminen ja tiiviimpi yhteistyö pajojen kanssa.

Mikäli kuntouttavan työtoiminnan palveluntuottajana toimiva yhdistys on kiinnostunut kehittämään mentorointitoimintaansa ja valmis sitoutumaan valmennukseen, se voi ottaa yhteyttä Katja Kumpulaiseen.

Valmennuspäivät ovat 23.8., 30.8., 13.9., 27.9., 11.10. ja 1.11. Valmennus pidetään klo 10–14 välisenä aikana. Syksyn hakuaika alkaa 12.6. ja päättyy 14.8. Ilmoittautumiset sähköpostilla: katj.kumpulainen(a)tampere.fi.

 

Lisää tietoa:

ulla-maija.koivula(a)tamk.fi ja

katja.kumpulainen(a)tampere.fi

TUTTU-6Aika -Tampereen osahankkeen väliarviointiraportti

Tuttu- 6Aika-projektin väliarvioinnin toteuttaminen annettiin tehtäväksi Tampereen ammattikorkeakoulun YAMK-opintojen yhtenä opintokokonaisuutena. Väliarviointi on toteutettu tutkimalla ESR:lle tehtyä hankesuunnitelmaa sekä jo toteutettuja, toiminnassa olevia ja suunnitteilla olevia toimintoja web-sivujen ja hankeraportoinnin avulla. Tietoa on kerätty hankkeen yhteistyökumppaneilta ja toimijoilta sähköisellä lomakekyselyllä sekä haastattelemalla uusiin ryhmätoimintamuotoihin osallistuneita asiakkaita.

Väliarvioinnissa on pyritty löytämään vastauksia kysymyksiin: Miten hyvin hankkeen tavoitteet on tähän mennessä toteutuneet? Mitä tuloksia on nyt nähtävissä? Millaista lisäarvoa hanke tuo? Millaisia kehittämistarpeita on nähtävissä?

Hankkeen väliarviointiraportin kirjoittivat ensin YAMK opiskelijat, jonka jälkeen Ulla-Maija Koivula täydensi tekstiä puuttuvien kyselyvastausten (opiskelijaraportoinnin ai-kaan vastauksia oli vain noin puolet lopullisesta vastausmäärästä) sekä osin kesken-eräiseksi jääneen haastatteluaineiston analyysin osalta. Opiskelijatyölle oli tietty aika-taulu, joka ei mahdollistanut sitä, että opiskelijat olisivat voineet jatkaa analyysityön vii-meistelyä. Opiskelijoiden panos oli merkittävä siinä, että he tekivät muun muassa haas-tattelut ja litteroivat ne sekä analysoivat niistä suurimman osan sekä kirjoittivat raportin pohjatekstin. Opiskelijoiden nostamia päätelmiä ei ole muutettu, vaan niitä on täyden-netty tarvittaessa sen mukaan, mitä kyselyaineiston lisävastaukset antoivat aihetta.

Raporttiin pääset tästä.

Mentorointivalmennus käynnistyi kuntouttavassa työtoiminnassa

Työllisyyspalvelujen TUTTU-6Aika ESR-hanke käynnisti mentorointivalmennuksen kuntouttavan työtoiminnan asiakkaille marraskuussa. Idea saatiin työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen asiakkailta viime kevään Tulevaisuuspajoista. Mukaan osallistavaan valmennukseen lähti 12 innokasta työnhakijaa.

Mentorointivalmennus koostuu ryhmätapaamisista, työnohjauksesta sekä mentorointitoiminnasta työpajoilla. Osallistujat saavat todistuksen ja neljä opintopistettä Tampereen ammattikorkeakoulusta.

– Mentorointivalmennus on keino henkilökohtaisen osaamisen ja hiljaisen tieto-taidon tunnistamiseen. Myös työtyytyväisyys, omanarvontunto ja motivaatio lisääntyvät, kertoo vastaava projektityöntekijä Arja Kemppainen.

Valmennusta vetävät yliopettaja Ulla-Maija Koivula Tampereen ammattikorkeakoulusta ja projektityöntekijä Katja Kumpulainen Tampereen kaupungin työllisyyspalveluista. Mentorointia on käytetty työpajoissa aiemminkin, mutta nyt mentorointi tehdään näkyväksi ja systemaattiseksi.

Kuva: Pekka Huttunen

Jälkilämmöt työllisyysfoorumista, osa 3.

Pääsimme kolmen TAMKin Proakatemian Motive osuuskunnan sosionomiopiskelijan voimin osallistumaan Tampereen Työllisyysfoorumiin. Lähdimme sinne ihmettelemään työllisyydenhoidon nykytunnelmia, tulevaisuutta sekä saamaan arvokkaita kokemuksia ohjaamisesta.

Aamupäivän saimme vain nauttia foorumin ohjelmasta, sekä tietenkin hyvästä ruoasta mustamakkaroineen päivineen. Iltapäivällä toteutimme opettajamme Ulla-Maija Kouvulan kanssa kolme pajaa, jotka sitten vedimme foorumin iltapäiväosiossa työllisyydenhoidon ammattilaisille. Jännitin pajojen ohjausta, mutta kokeilemalla ja yhdessä tekemällä ryhmistä nousikin aivan uusia oivalluksia ja huikeita ideoita työllisyyden hoidon kehittämiseen!

Foorumin sopiva erilaisuus onnistui yllättämään minut. Yli-innovaatioaktivisti Anssi Tuulenmäen luento aiheutti vastustamatonta tarvetta olla työelämässä positiivinen ja kiinnittää kaikessa tekemisessä huomiota tunteeseen sekä arjen pieniin yksityiskohtiin. Suosittelenkin kaikkia seuraamaan sähköisellä potkulaudalla viilettävän Anssin toimia.

tre_foorumi_anssi

Toivon, että foorumipäivän positiivinen ja rohkea tunnelma jatkuu sekä ammattilaisilla arjessa, kuin meillä opiskelijoillakin. Minulla ainakin päivän annin sauhuaminen muille jatkuu yhä.

Anu Järvinen

Jälkilämmöt työllisyysfoorumista, osa 2.

Mini-tulevaisuuspajoissa innovoitiin ja innostuttiin

Iltapäivän ohjelmana foorumissa oli erilaisia toiminnallisia ja osallistavia pajoja. Olimme itse suunnittelemassa ja toteuttamassa kokonaisuuteen kuuluvia mini-tulevaisuus pajoja. Mini-tulevaisuus pajoissa kävijät saivat maistiaisen maalis-huhtikuussa järjestetyistä TUTTU- 6aika –hankkeen pajoista.  

Foorumissa esiteltäväksi valittiin paperi kiertää –aivoriihi sekä kuvatehtävä pienryhmissä. Olin itse ohjaamassa aivoriihtä. Minusta oli innostavaa nähdä, kuinka alun luomisen tuska muuttui vähitellen aivoriihen osanottajien uusiksi innovaatioiksi ja ideoiksi. Monet ideoista olivat suoraan sovellettavissa työelämään ja toivonkin, että ainakin osa osallistujista sai tästä kipinän lähteä toteuttamaan uusia käytäntöjä omassa työssään.  

Pajan vetäminen oli minusta jännittävää, mutta todella mielenkiintoista ja innostavaa. Oli hienoa kuulla, millaisia ajatuksia työelämässä olevilla henkilöillä oli työllisyydenhoidosta ja siitä, miten sitä voitaisiin kehittää. Innostuin myös näiden menetelmien hyödyntämisestä omassa opinnäytetyössäni, jonka aiheena on mielenterveystyön kehittäminen vanhuspalveluissa. Jännittävää nähdä, mitä innovaatioita sillä saralla saadaan näiden menetelmien avulla aikaiseksi.  

Jemina Niemi 

Jälkilämmöt työllisyysfoorumista, osa 1

Yli-innovaatioaktivisti Anssi Tuulenmäen luento Työllisyysfoorumissa

”Kaikki työ on luovaa, jos sitä yritetään tosissaan parantaa.”

Päivän pääpuhujana toimi Anssi Tuulenmäki, yli-innovaatioaktivisti. Tuulenmäki työskentelee Aalto-yliopistossa, Mindustry Oy:ssä sekä kiertää luennoimassa muun muassa innovaatioista, uusien arvojen luomisesta sekä organisaatioiden johtamisesta.  Hän on myös kirjoittanut kirjoja sekä vetää erilaisia workshoppeja.

Luennon otsikkona oli Työllisyyspalvelujen kehittäminen – lupa toimia eri tavalla. Näin opiskelijanäkökulmasta aihe oli todella mielenkiintoinen ja erittäin ajankohtainen. Monet Suomen palveluista ja järjestelmistä ovat kokeneet tai kohta kokemassa suuria, ainakin rakenteellisella tasolla tapahtuvia muutoksia. Työllisyydenhoito on nyt eduskunnassakin puheenaiheena ja käsittelyssä. Miten aktivoida työttömiä, lyhentää työttömyysaikaa ja vähentää valtion kuluja alati kiristyvässä taloustilanteessa.

Mielestäni Anssi Tuulenmäen luennon yksi tärkeimmistä asioista oli huomautus siitä, että tässäkin asiassa arki on se mistä pitäisi lähteä liikkeelle. Niistä niin sanotusti pienistä asioista, joita toistaa joka päivä useita kertoja. Tuulenmäen mukaan Suomessa on usein tapana uudistaa kerran kymmenessä vuodessa rakenteita ja sitä kautta pyrkiä keikauttamaan kaikki kerralla uusiksi keskittymättä arjen muuttamiseen.

Anssi Tuulenmäki puhui erityisen paljon innovoinnista, innostumisesta ja kokeilemisesta, kokeilukulttuurista. Hänen mukaansa Suomessa on liiaksi vallalla sellainen ajatus, että innostusta on ylen määrin hukattavaksi, sillä ideoihin ei tartuta. Olisi erityisen tärkeää varjella innostuksen liekkiä, ettei se pääsisi sammumaan. Tarpeeksi monta kertaa, kun ihminen tulee innostuksensa kanssa sivuutetuksi, hän lakkaa innostumasta. Jos aina varaudutaan vain negatiivisiin asioihin, myös toiminta alkaa muuttua negatiiviseksi.

Tuulenmäen mukaan kieltämiseen käytetään aivan liikaa aikaa eikä ideoita kehitetä liiallisella suunnittelulla. Ideat hänen mukaansa kehittyvät kokeilemalla. Hän myös toteaa, että varsinkin kunnallisella puolella pilotoidaan aivan liikaa.

Tuloksellisempaa olisi kokeilla pienemmällä panoksella ja kokeilla toimiiko. Jos toimii, on helppo kehittää yhdessä työntekijöiden ja asiakkaiden kanssa sitä ideaa arjessa ja sitä kautta saada toiminta juurtumaan käytännöksi. Pilotoinnissa Tuulenmäen mukaan vikana on se, että kaikki pyritään suunnittelemaan valmiiksi ja sen valmiin palvelun tai käytännön kanssa sitten astutaan arkeen. Eli yritetään muuttaa kaikki kerralla.

Ajatus kokeilemisen kulttuurista jäi kytemään mieleeni. Suomessa pelätään liikaa epäonnistumisia ja ehkä se omalta osaltaan on eniten häpeän pelkoa. Eihän kukaan halua menettää kasvojaan. Juuri alkuun lähteneelle Proakatemia-polulleni sainkin luennosta hyviä eväitä ja paljon rohkeutta kokeilla, toimia enemmän ajatuksella ”nyt mennään eikä meinata, meni sitten syteen tai saveen”. Itse on turha liiaksi painaa innostustaan maton alle, ympäristö yrittää varmasti tehdä sitä puolestasi.

Yksi Anssi Tuulenmäen kaneeteista oli se, että jos ei pysty keksimään itselleen uutta titteliä ei pysty keksimään mitään muutakaan. Mikä olisi sinun uusi tittelisi, jos se voisi olla mitä vain? Titteleiden keksiminen voi aluksi tuntua vaikealta, mutta kun pääsee alkuun, se kyllä vie mukanaan.  Itse en juurikaan ole titteleiden perään ja kaikkein mieluiten olisin ihan Laura vaan. Mutta jos joku titteli täytyy olla, se voisi olla vaikkapa kannustuspäällikkö tai vara-apulaisjärkelijä.
Laura Kallio