Osallista, kokeile ja kehitä -seminaarin antia

Marraskuussa 2017 järjestettiin TUTTU-6Aika hankkeen epävirallinen päätösseminaari luonnonkauniissa Ruissalon saaressa sijaitsevassa hotellikylpylässä. Seminaari oli teemoitettu pitkälti samojen asioiden ympärille, mihin itse hankekin on keskittynyt. Hankkeen keskiössähän on erityisesti ollut palvelujen paremmaksi kehittäminen työttömiä, yrityksiä, yhdistyksiä ja kuntalaisia palvelujen testaamiseen osallistamalla.

Ilkka 2

Seminaarista kenties päällimmäisenä jäi mieleen pääpuhuja Ilkka Halavan tulevaisuuden toivoa huokuva puheenvuoro, joka kosketti sopivassa määrin myös työllisyyskenttää ja sen kokemaa radikaalia muutosta. Halavan puheenvuorosta kävi selväksi, että työelämään vahvasti tuloaan tekevää robotismia ei kannata kokea uhkana vaan eteen väistämättä aukeavana mahdollisuutena. Osa ammattiryhmistä tulee häviämään evoluution tieltä mutta näinhän on käynyt aina ennenkin, kun tehokkaampia työskentelytapoja on otettu laajamittaisesti käyttöön.

Halava uskoi vahvasti, että uudenlaisia tehtäviä tulee syntymään menetettyjen paikalle ja niitä tulee syntymään runsaammin kuin vanhoja tehtäviä häviää. Roboteilla pystytään korvaamaan epämiellyttäviä tehtäviä kuten viemäreiden puhdistaminen, jollaista on ennen hoidettu ihmisten toimesta tai esimerkiksi tylsää mekaanista toistoa vaativia töitä tehtaalla. Tämähän on pelkästään positiivinen ongelma, kun uusia tehtäviä syntyy tilalle.

Ilkka Halavan mukaan ihmiskunta ja sen käytössä olevat teknologiat alkavat olla sillä asteella, että maapalloa vaivaavat isot ongelmat kuten nälänhätä, ilmastonmuutos, aavikoituminen ym. ovat seuraavien vuosikymmenten aikana ratkaistavissa. Hän korosti, että näin tulee myös isolla todennäköisyydellä lähitulevaisuudessa tapahtumaan.

Toinen seminaariväelle selvästi lounaan lisäksi maistunut osio oli hankkeiden käytäntöjen esittely. Jokainen neljästä osahankkeesta järjesti oman workshopin, jonka sisällön ne olivat pystyneet itse kokonaan rakentamaan. Lisäksi tarjolla oli Turun kaupungin työllisyyskokeilun ensivaiheen kokemuksiin pureutunut työpaja. Seminaariväki pystyi valitsemaan näistä kaksi mieleistään ja osallistumaan iltapäivän aikana niihin. Turun kaupungin osahanke tarjosi osallistujille mahdollisuuden ratkaista aivan oikealta yritykseltä tullutta kehittämishaastetta. Tampereen osahanke esitteli työpajassaan yhteiskehittämisen menetelmiä ja hyviä käytäntöjä sekä niihin oleellisesti liittyvä sähköisiä menetelmiä. Turun ammattikorkeakoulun verstas keskittyi pureksimaan sitä, jääkö lukuisista projekteista riittävästi ”hyvää”, jolla niiden olemassa oloa pystytään perustelemaan. Verstaassa pyrittiin myös aukaisemaan hankkeen seurannasta saatuja palautteita. Tampereen ammattikorkeakoulu pisti työpajaan osallistuneet pelaamaan uuden Futurolgi-pelin demoversiota, jonka tarkoitus on valmentaa ja opettaa yhteissuunnittelua käytännönläheisellä ja hauskalla tavalla.

Workshop 4.jpg

Palautteen perusteella voidaan koko seminaaripäivää pitää hyvin onnistuneena, seminaarin kokonaisarvosanan ollessa 4,1 (asteikko: 1 huono ja 5 erinomainen). Erityistä kiitosta seminaaripäivälle annettiin asioitten tarkastelusta hieman eri näkökulmasta kuin erityisesti julkishallinnossa on normaalisti totuttu. Palvelujahan pitäisi luoda ja kehittää asenteella asiakas on kingi ja asiakkaathan pitäisi ottaa palvelujen muotoilussa vahvasti mukaan.

Timo Vahtonen

Projektipäällikkö

Yksi tapa kehittää uutta – ideaverstaat

Olen ollut jo pitkään kiinnostunut siitä, kuinka ideat syntyvät, kuinka niitä voi kehittää ja kuinka ne saadaan herätettyä henkiin oikeaan maailmaan. Tämän takia ideaverstaat ovatkin olleet todella kiinnostava projekti olla mukana ja niiden vetäminen on ollut mitä avartavin ja ajatuksia tuovin kokemus.

Verstaissa käytettävä malli on kaavaltaan monesta brainstorming-oppaasta tuttu: ensin kerätään mahdollisimman iso määrä ideoita ja sen jälkeen niistä suoraviivaisesti karsitaan toimivimmat, jotka sitten jatkojalostetaan esitettäväksi eteenpäin. Verstaat kuitenkin harvemmin kulkevat näin selkeälinjaista ja rationaalista reittiä. Onneksi näin, koska muutenhan ne olisivat kamalan tylsiä!

Sen sijaan ideaverstaita fasilitoidessaan saa pysytellä jatkuvasti hieman varpaillaan ja valppaana sille, minkälaisia muotoja ideointiprosessi ottaa. Liiallinen säännönmukaisuus ja asiaan keskittyminen ovat kaikenlaisen luovan toiminnan pahimpia vihollisia ja ideoiden jyllätessä on usein parempi kulkea mukana, kuin yrittää jähmettää itsensä valmiiseen kaavaan. Omien kokemusten jakaminen ja usein yllättävän filosofisiksi päätyvät keskustelujen sivuraiteet kuuluvat kaikki ideoinnin kokonaisprosessiin ja tämä tekee ideaverstaiden fasilitoinnista aina mielenkiintoista ja yllättävää. Tämä on myös osallistujille tärkeää ja monet osallistuvatkin ideaverstaisiin juuri siksi, että niissä tapaa uusia ja mielenkiintoisia ihmisiä. Kun kuulee osallistujien lähteneen verstaan jälkeen vielä istumaan iltaa, tietää, että on syntynyt muutakin, kuin nippu kehitysideoita kehittämishaasteen antaneen yrityksen käytettäväksi.

Ensimmäinen vuosi ideavertasprojektin mukana on ollut opettava ja hyvin hauska ja onneksi prosessia kehitetään aina vain eteenpäin ja hanke jatkuu vielä koko vuoden 2017. Työnhakijoissa käyttövalmiina olevan potentiaalin hyödyntäminen on myös tärkeä yhteiskunnallinen kysymys ja mielestäni ideaverstaat tarjoavat monenlaisia mahdollisuuksia työelämän vääjäämättömiin muutoksiin reagoimiseksi. Odotan mielenkiinnolla, millaisia verstaita, persoonia, ideoita ja keskustelujen sivujuonteita tuleva vuosi tulee tarjoamaan!

Veli-Pekka Virtanen

Osuuskunta Droppi

Lisää tietoa ideaverstaista ja niiden aikatauluista täältä.